Työtä, elämäniloa ja intohimoa Heimo Lajusen suonissa virtaa vilkas karjalaisveri. Elämässään moneen mukaan ehtinyt jyväskyläläislääkäri kannustaa miehiä tarttumaan rohkeasti hetkeen ja vaalimaan omaa parisuhdettaan. Tampereella syntynyt Heimo Lajunen on ennättänyt ikäjanalla kuusiinkymmeniin. Jo elettyyn elämään sisältyvät jälkeenpäin ajatellen liiankin varhaiskypsät lapsuus- ja nuoruusvuodet, pitkä työura suomalaisen terveydenhuollon ammattilaisena sekä aviomiehen ja perheenisän monipuoliset tehtävät ja haasteet. Mukana mieskohtaisessa aarrekartassa ovat kulkeneet myös urheilu, musiikki, runous sekä yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Kaikkea toimintaa on raamittanut jo lapsuudesta virinnyt usko Jumalaan sekä Hänen armoonsa. Julkisen terveydenhuollon puolustaja – ja yksityisenkin ymmärtäjä Lääkäriksi Heimo Lajunen sanoo hakeutuneensa paitsi auttamisen halusta niin myös vanhempien kavereittensa esimerkin innoittamana. – Jo medisiinariaikanani suunnittelin erikoistuvani psykiatriaan ja olin kandivaiheessa psykiatrisessa sairaalassa pitkään töissäkin, muistelee Turun yliopistosta lääketieteen lisensiaatiksi valmistunut Lajunen. Yksittäisen epäonnisen sattuman tai myöhemmin ajatellen kenties Kaikkitietävän johdatuksesta Lajusesta ei tullutkaan kallonkutistajaa vaan yleislääketieteen erikoislääkäri. Työuraan ovat mahtuneet terveyskeskuslääkärin virkatyö Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa. Hän on toiminut myös työterveys- ja itselleen läheiseksi kokemanaan perhelääkärinä sekä viimeiset kymmenen vuotta hallintolääkärinä. Lisäksi Lajunen on harjoittanut vuosikymmenet monipuolisten terveyspalveluiden yritystoimintaa ja pitänyt pitkään myös omaa vastaanottoa useissa eri lääkärikeskuksissa. – Toimiessani 80-luvulla Lieksassa terveyskeskuslääkärinä saatoin kiireisimpinä aikoinani päivystää normaalin työpäivän lisäksi yhteen putkeen 60 - 80 tuntia ilman päivystysvapaita, ja perhehän siitä kärsi, kun minulla oli keskimäärin 1 - 2 vapaailtaa viikossa. Pohjois-Karjalassa eivät potilaat tuohon aikaan turhasta valittaneet. Terveyskeskus toimi siellä kohtuuhyvin, vaikka jonkinasteista lääkäripulaa esiintyikin. – Muutettuamme Jyvässeudulle 90-luvun alkupuolella oli ainakin silloisessa työpaikassani – Palokan terveyskeskuksessa – riittävästi lääkäreitä, eikä potilaiden tarvinnut jonottaa vastaanotolle pääsyä, Heimo Lajunen toteaa ja jatkaa, että tosin siihen aikaan lääkäreillä oli tapana ottaa vastaan potilaita tuplasti enemmän päivässä. – Tuntuukin siltä, että nykyisin lääketieteen opiskelijoita pidetään jo opiskeluvaiheessa liikaa silkkihansikkaissa ja heitä varoitetaan suurista potilasmääristä. – Tiedän tapauksia, että jotkut lääkärit ottavat vastaan vain puolentusinaa potilasta päivässä, kun lukumäärä voisi olla liikakuormituksen rajoille menemättä reippaasti kaksinkertainen. Kaikkinensa terveyskeskukset ovat Heimo Lajusen mukaan mainettaan parempia paikkoja. Siellä potilaat tulevat pääsääntöisesti kuulluiksi, useimmiten yksityistä puolta tarkemmin tutkituiksi sekä hyvän hoitotavan mukaan hoidetuiksi. – On paljon paikkakuntia, joissa terveyskeskus pelaa edelleen loistavasti, ja suurimmat ongelmat ovat syntyneet isoimpiin kaupunkeihin. Vuosikausia päättäjien agendalla vellonut sote-uudistus ja sen romuttamisen jälkeen puoluejohtajien poliittisella konsensuksella äkkipikaa kasaama uusi ehdotus eivät kerää nykyään Jämsän kaupungin hallintoylilääkärin virassa toimivalta Heimo Lajuselta korkeita tyylipisteitä. – Tämä yliopistosairaalakeskeinen erva-malli tarkoittaa sitä, että valitettavasti nyt käytännössä palattiinkin lähtöruutuun. Hyvinvoinnin taustalla toimiva parisuhde Kuka on terve ihminen? Sen yksiselitteinen määrittäminen on asiantuntijallekin haasteellista. – Tärkeintä on tulla toimeen paitsi terveenä niin myös sairauksiensa kanssa, Heimo Lajunen alleviivaa ja siteeraa lauluntekijän sanoja, että ”elämässä riittää, kun selviydytään”. – On tosiasia, että fyysisiinkin sairauksiin vaikuttavat oman kehityshistorian vammat, puutteet ja itsetunto-ongelmat. Ja joskus ne selkeästikin lisäävät esimerkiksi depressiotaipumusta tai epävarmuutta omasta hyvinvoinnista tai terveydestä. Terveyttä heikentävät myös sosiaaliset ongelmat, kuten yksinäisyys, työttömyys tai huono parisuhde. Ja silloin kun tuolta puolelta löytyy vajetta, ei siinä fyysinen terveys riitä, ja jossakin määrin näin on tilanne meillä useimmilla. Ongelmatilanteissa ihmiset pyrkivät Lajusen mukaan etsimään syitä fyysiseltä puolelta, koska se on helpompi, hyväksyttävämpi tapa. – Tämän seurauksena saattaa syntyä loputon kierre, joka ei lääkäreissä ravaamisella poistu. Ja todellisuudessa huonoon oloon syynä onkin useasti sopivan ”olohuoneen puute”! Suomalainen mies voi Heimo Lajusen mukaan tänä päivänä aiempaan verrattuna paremmin. – Nykyään miehen ei tarvitse olla perinteinen, veren maku suussa suorittaja, vaan hänelle sallitaan pehmeämpiä, äidillisiäkin piirteitä. Toisaalta taas pitkäkestoisetkin parisuhteet ovat kärsineet jonkinlaisen inflaation, ja avioerosta on tullut jos ei muoti- niin ainakin helpommin hyväksytty ilmiö. – Onkohan niin, ettei parisuhteen eteen tehdä riittävästi työtä, Heimo Lajunen kysyy ja jatkaa, että yhteinen liitto vaatii molemminpuolista pitkäjänteistä sitoutumista ja rinta rinnan ponnistelua. Parisuhteen päättyessä mies joutuu naista helpommin liukuvalle pinnalle, ja pahimmassa tapauksessa edessä saattaa olla jyrkkä syöksy alas. – Tällöin miehet ovat naisiin verrattuna heikommassa asemassa, varsinkin keski-ikäiset miehet, joiden sosiaalinen verkosto on useimmiten naisia harvempi. Nuoret miehet löytävät ehkä helpommin uusia harrastuksia ja kavereita ja he osaavat käyttää sosiaalista mediaa. Heimo Lajunen peräänkuuluttaa tässäkin elämäntilanteessa ennaltaehkäisyä, ja hän on puhunut vuosia terapiasetelin puolesta, joka on tarpeen siinä vaiheessa, kun liitto alkaa rakoilla tai kun tarvitaan tukea. – Seteli mahdollistaa muutaman terapiakäynnin yksityisellä puolella, silloin kun julkinen sektori ei ehdi mukaan auttamaan. Tässä yhteydessä Heimo Lajunen antaa myös varauksettoman tunnustuksen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ylläpitämälle perheasian neuvottelukeskukselle. – Se on loistava paikka, mutta sinnekin on syytä mennä ajoissa. Ja kovastakin yrittämisestä huolimatta avioliitto saattaa päättyä, ja mikäli näin käy, niin myös siinä tilanteessa kirkko tarjoaa hyvän työkalupakin uuden elämäntilanteen hallintaan. Naisen merkitystä miehen elämässä ei Lajusen mielestä korosteta koskaan tarpeeksi. – Sanotaan, että jokaisen menestyvän miehen takana on nainen. Toki tämä on totta, mutta yleistän tämän väittämän koskemaan lähes kaikkia miehiä. – Siihen, että mies on onnellinen, ja että hänen fyysinen maailmansa voi hyvin, hän tarvitsee rinnalleen naisen. – Mikään maallisista asioista ei ole miehelle yhtä tärkeä kuin pitkäaikainen parisuhde, eikä sen edelle aja mikään työ, eivät edes omat lapset, vakuuttaa nuoruuden rakkautensa Kaijan kanssa avioliitossa vuosikymmenet elänyt Heimo Lajunen. Parisuhteessa pitää huomata osoittaa puolisolleen rakkautta ja kiitollisuutta sanoin ja teoin. – Kun näitä kahta asiaa muistaa toistaa päivittäin, niin niiden merkitys kumuloituu, kuten muullekin hyvälle on tapana käydä. Nöyränä elämää kohtaan Kristillisen arvomaailmansa Heimo Lajunen kertoo olevan ensisijaisesti äitinsä perua, eikä hän ole missään vaiheessa halunnut salata omaa vakaumustaan. – En pyrikään väittämään, että kristitylle arki olisi helpompaa. Samat ongelmat tässä on kohdattava, ja samanlaiseen maalliseen oravanpyörään on moni meistä tahtomattaan joutunut. Eikä uskonasioita myöskään mitata sillä, miten paljon on lukenut raamattua tai kuinka usein on käynyt kirkossa. – Silti olen elämässäni aina kokenut, että armo on minua varten, ja että olen ”armosta saarnaaja” muille ja armosta saarnaan myös itselleni. Heimo Lajuselle arjen kristillisyys merkitsee anteeksiantoa, ja että hän voisi olla iloksi ja avuksi lähimmäisilleen. – Usein mietinkin, että missä ja miten voisin olla enemmän Taivaan isän käytössä. Se on myös toivomukseni ja hiljainen rukoukseni. Teksti: Anna-Leena Pänkäläinen Kuvat: Heimo Lajusen kotiarkisto