 Antti J. Jokisen ja Jorma Tommilan käsikirjoittama historiallinen ja toiminnallinen draamaelokuva on saanut inspiraationsa Kalevalasta.
Tapahtumien vaikuttavana näyttämönä toimii komea Pohjois-Karjalan luonto ja Nurmeksessa sijaitseva Bomban alue, jonne rakennettiin kuvauksia varten mittavat elokuvalavasteet. Viimeiset pari viikkoa elokuvaa kuvattiin myös Liettuassa.
Kullervon tarinan pääosassa nähdään Elias Salonen ja toista pääroolia Untamoa näyttelee Jussi-palkittu Eero Aho. Muissa rooleissa ovat muun muassa Ilkka Koivula (Wäinö), Olli Rahkonen (Ilmarinen), Krista Kosonen (Kerttu), Johannes Holopainen (Kalervo), Oona Airola (Marjatta) ja Ronja Orasta (Aino).
"Kalevala: Kullervon tarina" on Marko Röhrin & Johanna Enäsuon ReelMedia Oy:n ja Antti J. Jokisen Storm Inc. -tuotantoyhtiön sekä SF Studiosin yhteistuotanto.
Elokuva tehdiin yhteistyössä Suomen elokuvasäätiön ja Yleisradion kanssa. Rahoittajina toimivat em. lisäksi Pohjois-Karjalan Osuuskauppa PKO, Nordisk Film & TV Fond, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto sekä Visit Finland.
Elokuvassa eletään Karjalassa 1100-luvulla. Kalervon ja Untamon välinen veljesviha johtaa kokonaisen kylän verilöylyyn. Ainoa eloonjäänyt on Kalervon poikalapsi Kullervo, jonka Untamo päättää kasvattaa omanaan. Hän ei kuitenkaan kerro pojalle totuutta tämän vanhempien kuolemasta.
Varttuessaan Kullervon raaka voima ja kapinallinen luonne tekevät hänestä vaarallisen, ja kyläläiset haluavat päästä hänestä lopullisesti eroon, koska pitävät häntä kirottuna. Kullervo etsii koko elämänsä olemassaololleen ja taidoilleen tarkoitusta. Kun menneisyyden tapahtumat vihdoin paljastuvat hänelle, on hänen kohtalonsa selvä. Koston tie johdattaa Kullervon kohtaamaan Untamon ja pakottamaan tämän tilille syntiensä kanssa.
Elokuva käsittelee armoa, merkityksellisen elämän kaipuuta ja itsensä löytämistä sekä koston, mutta myös oman perheen rakastamisen teemoja. Eli toimii erittäin hyvin myös tämän päivän yhteiskunnassa.
Tarinan selkärangan muodostavat suomalainen luonto, vanhanajan heimosota, muinaiset myytit ja kalevalainen mytologia. Vaikka kyseessä on Kalevala, muutamaa kohtausta enempää ei elokuvassa käytetä vanhaa runomittaa, joka helpottaa katsojaa pysymään kärryillä. Jokinen ja Tommila ovatkin muokanneet Kullervon tarinaa katsojaystävällisemmäksi ja rajujakin taistelukohtauksia on lisätty yllin kyllin – ei toki kuitenkaan Sisu -elokuvien tasolla.
Isän ja pojan tarina herää vahvasti eloon Pohjois-Karjalan jylhissä kansallismaisemissa. Rauno Ronkaisen kameratyö tuokin maamme ainutlaatuisen luonnon todella loisteliaasti esille. On jylhiä koskia, upottavia soita, järviä ja metsiä. On siinä ulkolaisilla katsojilla ihmettelemistä.
– Elokuvani on vahvasti Kalevalasta inspiroitunut, mutta samalla se on itsenäinen teos. Halusin modernisoida Kalevalan – riisua siitä fantasian ja nostaa sen inhimilliset ja visuaalisesti kiehtovat puolet esiin. Keskiössä on silti edelleen hyvin kalevalainen maailma: myytit, ihmiset, luontosuhde – ja ennen kaikkea Kullervon tarina, on ohjaaja Antti J. Jokinen kertonut.
Jokinen on paljastanut harkitsevansa mahdollisesti toistakin Kalevala-aiheista elokuvaa. Sammon ryöstöstä on kuulemma jo valmista käsikirjoitusta, mutta ensin on katsottava, miten Kullervon tarina pärjää maailmalla.
Elias Salosen mukaan merkittävintä roolityön kannalta oli oivaltaa, kuinka symbioottinen tuon ajan ihmisen luontosuhde oli, luontoa kunnioitettiin, koska elettiin sen armoilla. Salosen habitus on myös kokenut reippaan muutoksen sitten Kotikadun Jarkko Mäkimaan. Hän on kertonut treenanneensa personal trainerin kanssa niin miekkailua, takomista kuin ratsastustakin tiukasta ruokavaliosta nyt puhumattakaan. Mutta jonkinlainen babyface kuitenkin kuultaa läpi, vaikka lyhytpinnainen Kullervo kuinka melskaa metsässä ja kiroilee.
Elokuvan musiikin on säveltänyt muusikko Lauri Porra, joka on Stratovarius-yhtyeen jäsen sekä Turun musiikkijuhlien ja Vantaan viihdeorkesterin taiteellinen johtaja. Porra on palkittu Jussi-palkinnolla musiikistaan Myrskyluodon Maija -elokuvassa. Mielenkiintoista on, että Jean Sibelius sävelsi Kullervo-sinfonian vuonna 1892, ja Lauri Porra on Sibeliuksen lapsenlapsenlapsi.
Muistan, kuinka kouluaikana oli pakko lukea Kalevalaa, vaikka runomitta ei millään istunut ajatusmaailmaani. Silloin koetusta traumasta jäi tämän elokuvan katsottuani enää vain haalea muisto historian havinaan.
Kimmo Janas
KALEVALA:
KULLERVON TARINA
Ohjaus: Antti J. Jokinen
Käsikirjoitus: Antti J. Jokinen, Jorma Tommila
Näyttelijät: Elias Salonen, Eero Aho, Ilkka Koivula, Olli Rahkonen, Krista Kosonen, Johannes Holopainen, Janne Hyytiäinen, Ronja Orasta, Oona Airola, Jaakko Ohtonen, Jesse Gyllenbögel
Kuvaus: Rauno Ronkainen F.S.C.
Leikkaus: Joona Louhivuori
Lavastus: Antti Nikkinen
Äänisuunnittelu: Kirka Sainio
Pukusuunnittelu: Anna Vilppunen
Musiikki: Lauri Porra
Tuotanto: Johanna Enäsuo, Marko Röhr, Antti J. Jokinen
|
