AUTO 25 & Mobility Tänä vuonna 100 vuotta täyttävän Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimeksiannosta Helsingin Messukeskuksessa 14. – 16.3.2025 järjestetty AUTO 25 & Mobility -tapahtuma kiinnosti peräti XXX kävijää. Auto-messut järjestettiin edellisen kerran seitsemän vuotta sitten. Seuraavat messut kaatuivat koronapandemiaan, ja kun siitä oli selvitty, autoteollisuutta kohtasi komponenttipula vuonna 2023. Mutta tänä vuonna aika oli otollinen uudelle suurtapahtumalle ja myös erittäin tarpeellinen alan kannalta. Autoala kamppailee tänä päivänä geopoliittisen epävarmuuden keskellä. Viime vuonna uusien autojen myynti jäi alimmalle tasolle peräti 30 vuoteen, ja samaan aikaan maamme autokanta vanhenee kovaa vauhtia. Ainoaa lohtua on tuonut käytettyjen autojen myynti. Ensirekisteröityjen autojen keskihinta oli vuonna 2024 liki 49 000 euroa. Bensiini- ja sähköautojen hinnat kasvoivat maltillisesti, kun taas lataushybridien keskihinta aleni jonkin verran viime vuonna. Syynä tähän oli keskikokoisten lataushybridien mallivalikoiman laajeneminen. Runsaasti valinnanvaraa Messuilla esiteltiin lähes 50 automerkin uutuudet. Edellisellä kertaa vuonna 2018 automerkkejä oli 29, joten reipasta kasvua on tullut suomalaisautoilijoiden kukkarolle pyrkiviin autoihin. Selvimmin eron edellisiin messuihin huomasi lukuisten kiinalaismerkkien sekä sähköautojen markkinoille tulossa. Autoja oli messuilla esitteillä useita satoja, ja koeajoon sisätiloista suuntasi yli 140 uutuusmallia. Tapahtuman avajaispäivänä koeajoja tehtiin yli 600.  Sähköautot luonnollisesti kiinnostavat juuri nyt. Koeajoautoista 87 oli täyssähköautoa, lähes 40 hybridiautoa ja loput polttomoottoriautoja.   – Olemme halunneet tehdä koeajoista mahdollisimman hyvän kokemuksen koeajajille ja siksi koeajot lähtevät sisätiloista. Tapahtumassa pääsee koeajamaan eri merkkisiä autoja ja vertailemaan erityisesti sähköautojen ominaisuuksia, kertoi koeajoista vastaava Niko Kantola Messukeskuksesta.  TALK Helsinki Nyt ensimmäistä kertaa tapahtuman yhteydessä järjestettiin perjantaina ja lauantaina keskustelufestivaali TALK Helsinki, joka toi tapahtumaan joukon tähtipuhujia auto- ja liikennealan, politiikan ja autourheilun huipulta. – EU tarvitsee yhteisen sähköautojen hankintatuen, jotta valmistajille asetettu päästötavoite on realistista saavuttaa, linjasi Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio TALK Helsingin Autoteollisuus globaalin kauppapolitiikan pelinappulana -keskustelussa. Kallio korosti autonvalmistajien sitoutuneen mallistojensa sähköistämiseen. Tarjolle on viime vuosina tuotu satoja erilaisia sähköautomalleja. – Täytyy muistaa, että sähköautojen akustot nostavat niiden valmistus- ja sen myötä myyntihinnan selvästi polttomoottoriautoja kalliimmiksi. Autoteollisuus on vastannut EU-lainsäätäjän huutoon sähköistymisestä, mutta lainsäätäjä itse ei ole ajoissa huolehtinut siitä, että Eurooppaan syntyy riittävää omavaraisuutta akku- ja puolijohdeteollisuuteen. Samaan aikaan näyttää siltä, ettei eurooppalainen kuluttaja ole valmis hankkimaan sähköautoja vielä siinä mittakaavassa, jossa autonvalmistaja voisi päästötavoitteensa kilpailukykyään merkittävästi vaarantamatta saavuttaa, kuvasi Kallio haastavaa tilannetta. Miten EU? Euroopan autoteollisuusjärjestö ACEAn operatiivinen johtaja (COO) Marc Greven avasi keskustelussa alan merkitystä koko EU:lle. – Autoteollisuus ja autojen vienti kattaa koko EU:n tavaraviennin arvosta noin seitsemän prosenttia. EU-alueen teollisista työpaikoista hieman alle 10 prosenttia on ajoneuvoteollisuudessa ja sen alihankintaketjuissa. Suoria työpaikkoja autojen valmistus tarjoaa yli 2,5 miljoonalle eurooppalaiselle ja alihankinta, autokauppa ja liikenneala mukaan luettuina työpaikkojen määrä nousee yli 13 miljoonaan, sanoi ACEAn Marc Greven. EU:n ajoneuvoviennin arvo on vuosittain lähes 200 miljardia euroa. Tämä vastaa Suomen valtion vuosibudjettia 2,5 kertaisesti. EU:hun tuodaan ajoneuvoja 90 miljardin euron arvosta. EU:n ajoneuvoteollisuuden kauppatase on siis lähes 110 miljardia euroa ylijäämäinen. – Autoteollisuuden kilpailukyvystä huolehtiminen on aivan keskeistä kauppasotien riepottelemassa maailmassa. EU:n säilyminen yhtenä kolmesta suuresta talousalueesta maailmassa nojaa vahvasti autoteollisuuteen ja sen alihankintaketjuihin. Autoteollisuus on suorastaan maanosamme kohtalonala, tiivisti Tero Kallio. Toimia tarvitaan myös EU-tasolla. EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin kokoama strategisen dialogin työryhmä on julkistanut 5.3.2025 toimenpidesuositusehdotuksen eurooppalaisen autoteollisuuden kilpailukyvyn takaamiseksi. – Komission ehdotuksessa on paljon tärkeitä avauksia. Autoteollisuuden kannalta ehkä tärkein aloite on seuraavalle kolmelle vuodelle sallittava autonvalmistajia koskeva päästöjousto. Valmistajat voivat esimerkiksi vuonna 2025 vielä lievästi ylittää vaaditun 93,6 g/km -päästörajan, mutta heidän pitää vastaavasti alittaa kyseinen luku joko vuonna 2026 tai 2027. Jotta tavoitteeseen päästään ja samalla voidaan turvata autoteollisuuden kilpailukyky kauppasotien uhkaamassa maailmassa, on huolehdittava EU:n kotimarkkinan kysynnän vetovoimasta. Vaikka Suomi ei ole suuri autonvalmistajamaa, ovat taloutemme ja vientimme kohtalonkysymykset sidottu vahvasti muun Euroopan kilpailukykyyn, muistutti europarlamentaarikko Katri Kulmuni. Kimmo Janas