Peter Östman haluaa olla helposti lähestyttävä isä Erityisesti yrittäjyyteen ja elinkeinoasioihin liittyvistä kannanotoistaan tunnetuksi tullut neljännen kauden kansanedustaja Peter Östman on myös kahden pojan kiitollinen isä. Ennen valintaansa kansanedustajaksi vuonna 2011, Pohjanmaalta kotoisin oleva Peter Östman teki pitkän päivätyön niin pientaloteollisuuden myyntipäällikkönä kuin yrittäjänäkin lukitus- ja turvallisuusalalla. Hän meni naimisiin pian varusmiespalvelunsa jälkeen vuonna 1982, ja avioliitossa Katarina Östmanin kanssa syntyi kaksi poikaa, vuonna 1983 Rasmus sekä 1986 Sebastian. Hiihtoa ja jalkapalloa Peter Östman kertoo tekevänsä mielellään SWOT-analyysejä, eikä pelkästään liike-elämässä, vaan myös omalla kohdallaan. – Haluan analysoida omaa itseäni, millainen olen, miten minä toimin eri tilanteissa. Ja kun katson taaksepäin, niin on pakko sanoa, että kun pojat olivat pieniä, kyllä vaimollani oli huomattavasti suurempi rooli ja vastuu. Minä käytin aikaani yritystoimintaan aivan liikaa. Kun pojat tulivat kouluikään, heitä alkoi kiinnostaa maastohiihto. Isä tuli voimakkaammin mukaan poikien arkeen tässä vaiheessa kulkemalla heidän kanssaan koulujen hiihtokisoissa. – Toivon myös poikien muistavan noita hetkiä, Östman huokaisee. Teini-iässä poikien harrastuksiin tuli mukaan jalkapallo, jota myös isä-Östman harrasti vielä 36-vuotiaaksi asti. – Pojat olivat aktiiveja paikkakunnan jalkapallojoukkueessa (KUF), ja minä pelasin kylällä Ukkofutista kerran viikossa, hän muistelee. Pojat mukaan yritystoimintaan Vuonna 2005 Östmanit myivät yritystoimintansa pois, mutta siinä yhteydessä Katarina ja Peter Östmanille jäi liikekiinteistö Pietarsaaressa. – Ehdotin Rasmukselle ja Sebastianille, että he tulisivat mukaan kiinteistöyhtiöön 10 prosentin osuuksilla. Lupasin, että sijoitus tulee olemaan hyvin tuottoisa heille. No pojat lähtivät mukaan, mutta huomauttivat, että jos sä isä huijaat, he kyllä muistavat, Östman naurahtaa. Samaan aikaan Rasmus ja Sebastian opiskelivat Helsingissä liiketaloutta ja markkinointia. Elantonsa pojat hankkivat hirsimökkien myynnissä Keski-Pohjanmaan alueella jatkaen isänsä nuoruuden perinteitä. Peter Östmanhan oli toiminut 1980-luvun lopulla kahdeksan vuotta rakennusalalla mm. myyntipäällikkönä Oravais Talot Oy:ssä sekä omassa yrityksessä Pientalo-Trading P. Östman Ky:ssä. Vuonna 2007 ajautui amerikkalainen rahoitusyhtiö Lehman Brothers taloudellisiin vaikeuksiin, joka heijastui maailmanlaajuisesti erityisesti rakennussektorille, niin myös Suomessa. Markkinointia ja hampurilaisia Eräänä päivänä vuonna 2009 pojat tulivat kotiin ja totesivat talokaupan olevan liian heikosti kannattava ala, eivätkä he aikoneet enää jatkaa myyntiedustajina. – Kysyin, että miten he aikovat hankkia elantonsa, kun opiskelut vielä jatkuivat ja kumpikin oli perustamassa perhettä. Pojat kertoivat isälleen uudesta liikeideasta. He perustaisivat uudenlaisen markkinointitoimiston, jonka tavoitteena olisi auttaa pienyrittäjiä kasvuun ja pääsemään paremmin markkinoille. – Pojat selvittivät minulle, että tulevaisuudessa yhä suurempi osa markkinoinnista tapahtuu verkossa. Minulle ajatus oli täysin uusi, mutta kerroin, että jos he halusivat lähteä liikkeelle varovaisesti, he voisivat käyttää perheemme pienen sijoitusyhtiön Sebra Investin apua, Peter Östman kertoo. Sopimukseen päästiin. Mutta vuonna 2011 veljekset perustivat yhdessä opiskelukaverinsa kanssa digitoimisto Genero Oy:n, jonka pääomistajaksi vuonna 2018 tuli A-lehdet Oy. Rasmus jatkaa edelleen yhtiön toimitusjohtajana ja Sebastian kasvujohtajana. Yrittäjyys verissä Peter Östman kertoo pojillaan olevan paljon varsin vauhdikkaitakin visioita, joista he ovat jopa toteuttaneet suurimman osan. Mm. vuonna 2014 he olivat neljän ystävänsä kanssa perustamassa Pietarsaareen Friends & Brgrs hampurilaisketjua, josta he omistavat vielä pienet siivut tänäkin päivänä. Östmanin veljekset ovat saaneet yrittäjyyden kipinän varmasti verenperintönä; isä-Peterillä on laaja kokemus niin yrittäjyydestä kuin yrittäjäjärjestöistä, ja äiti-Katarina puolestaan tulee Snellmanin elintarviketeollisuussuvusta. Helposti lähestyttävä Östman kertoo jossain vaiheessa oppineensa luottamaan poikiinsa ja näiden tekemiin ratkaisuihin, eikä ole halunnut sekaantua heidän liiketoimintaansa. – Ryhdyin enemmän isäksi ja mentoriksi. Eli jos he kysyivät ja minulla oli jotain annettavaa, vastasin, mutta sanoin, ettei se tarkoita, että heidän pitäisi tehdä juuri niin kuin sanoin. Olin mielelläni jakamassa kokemuksia, mitä minulla oli 1990-luvulla laman alla ja sen jälkeen. Haluan olla helposti lähestyttävä isä, asiassa kuin asiassa. Vaikka pojat ovat luonteeltaan erilaisia, he täydentävät toisiaan. Siinä missä isoveli Rasmus on enemmänkin strateginen ja linjoja vetävä pohdiskelija, pikkuveli Sebastian on puolestaan toiminnanmies, vauhdittaja. – En tiedä johtuuko kasvatuksesta vai luonteesta, mutta pojat ovat hyvin itsenäisiä ja haluavat tulla toimeen omillaan, ylpeä isä puntaroi. Myös vapaa-aika kuluu veljeksillä pitkälti yhdessä, sillä he asuvan Espoon Nöykkiössä naapuruksina. Rasmuksella on neljä lasta ja Sebastianilla kolme. – On todella hyvä asia, että saa viettää välillä aikaa myös lastenlasten kanssa isoisän roolissa, Peter Östman toteaa. – Yritän käydä heidän luonaan vähintään kerran, mutta useimmiten kahtena iltana viikossa. Yhteinen arvomaailma Paitsi yrittäjähenkisyys, Östmaneja yhdistää myös kristillinen arvomaailma. – Se on ollut osa perheemme elämää. Tietenkin muuttuvassa maailmassa syntyy uusia perinteitä ja traditioita, eihän se maailma näytä samanlaiselta kuin minun nuoruudessani, Peter Östman kertoo. Kun Katarina Östmanin isä kuoli vuonna 1993, Peter Östman muutti perheineen vaimon syntymäkotiin ja taloon rakennettiin lisäsiipi. Syntyi paritalo, jonka toisessa päässä asui anoppi. Peter Östman kokee tehdyn ratkaisun monellakin tavalla siunaukseksi poikien kehitykselle sekä kristillisen kasvatuksen kuin myös sosiaalisen käyttäytymisen ja käytöstapojen suhteen. – Pojat oppivat pienestä lähtien, että on luontevaa tavata ja keskustella vanhempien ihmisten kanssa. Oli siunattua aikaa, jonka saimme siellä elää perheenä parikymmentä vuotta. Koska olimme vaimoni kanssa työelämässä, anoppi eli poikien mummo oli heitä vastassa, kun tulivat koulusta ja piti heistä huolta – hän piti jopa minusta huolta, Östman hymyilee. Joka aamu on armo uusi Kun Peter Östman tarkastelee nykymaailman menoa isänä, isoisänä ja kansanedustajana, nousee ensimmäisenä mieleen Venäjän käynnistämä sota Ukrainassa. – Muistan kuinka kaikki olivat kauhuissaan Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Ja onhan se kauheata seurata. Toisaalta me totesimme vaimoni kanssa, että olemme saaneet elää pitkän elämän ja varjeltuneet uskossa. Mutta Peter ja Katarina Östman toivovat tietenkin, että seuraava sukupolvi, lapset ja lapsenlapset saisivat elää turvassa ja säilyisivät uskossa. – Oma pelastusvarmuus on tärkeä. Tärkeä on myös pyytää Jumalalta armoa, että jaksaisimme uskoa itseemme autuaaksi jo tässä armonajassa. Jeesuksen sovitustyö on ainoa ja riittävä lääke pelastukseen. Östman kokee tulleensa isosta siunatuksi; hän sai kasvaa kristityssä kodissa ja sai omien sanojensa mukaan ”äärimmäisen hyvän kasvatuksen”. Omia vanhempiaan hän pitää suoranaisena lottovoittona, jollaista toivoisi kaikille muillekin. Mutta siitäkin huolimatta hän kertoo tehneensä vääriä valintoja. – Mutta iso juttu on se, että sain armon tehdä parannuksen ja palata Isän huoneeseen. Oli hienoa, että sain konkreettisesti kokea että ”joka aamu on armo uusi”, Peter Östman muistelee. . Kimmo Janas